Kasvatus
Kasvatuksessa minulle on tärkeintä luonne, terveys ja ulkonäkö - tässä järjestyksessä. Priimaluustoisella koiralla ei tee mitään jos ei ole pääkopassa kaikki kunnossa ja toisaalta jos koiran hermorakenne, luonne ja terveys ovat moitteettomia, ei se ole niin justiinsa vaikkei ulkonäöllisesti olisikaan mikään missiyksilö. Kaiken kaikkiaan yritän kuitenkin tavoitella kasvatuksessani yhteensä rotumääritelmän mukaisia hyväluonteisia, terveitä koiria jotka myös muistuttavat ulkoisesti rotuaan. Haluan kasvattajana olla kriittinen ja avoin omaa kasvatustyötäni kohtaan enkä piilottele kasvattieni tai koirieni virheitä, puutteita tai mahdollisia terveysongelmia. Jos tällaisia ilmenee, puhun niistä avoimesti kaunistelematta. Mikään koira ei ole täydellinen.
Ihannecockerspanielillani on hyvälaatuinen ja helppohoitoinen turkki, jota ei ole mahdottoman paljon. Sen kropan on oltava notkea, vahva ja fysiikaltaan sellainen, että se jaksaa painella pitkiäkin matkoja vaikeakulkuisessa maastossa. Riistaviettiä kuuluu löytyä. Luonteessa tavoittelen ystävällistä, avointa, sosiaalista ja reipasta tyyppiä. Sen on oltava perus koirasosiaalinen ja se pystyy sopeutumaan ilman isompia ongelmia uusiin paikkoihin. Ihannecockerini ei ole pidättyväinen, arka tai aggressiivinen. Koiran on oltava alusta- ja äänivarma. Ihannecockerini haluaa työskennellä ihmisen kanssa ja hakee kontaktia. Haluan myös kasvatuksessani tavoitella aktiivisia koiria joissa on potkua vaikka minkälaiseen harrastamiseen, mutta joista löytyy myös kotona off-vaihde. Näin pähkinänkuoressa.
​
Pyrin yhdistelmieni sukusiitosprosentissa mahdollisimman pieniin numeroihin enkä käytä matador-uroksia. Jokainen koirani - käytettiin sitä sitten jalostukseen tai ei - tutkitaan laajemmin mitä rodun PEVISA vaatii ja jokaisesta otan laajan MyDogDNA-geenitestin. Olen päätynyt siksi hyödyntämään tuota kyseistä geenitestiä, koska tutkittavien 211 (nykyään 2025 jo 263) eri sairauden lisäksi testi kertoo myös koiran geneettisen monimuotoisuuden verrattuna rodun keskiarvoon sekä esimerkiksi mitä värejä koira kantaa. Kun etsin jalostukseen käyttämälleni koiralle kumppania, yritän valita sellaisen joka joko täydentää koirani hyviä puolia (luonteessa, terveydessä ja/tai ulkonäössä) tai vastaavasti tuo itse niitä lisää jos omassani on puutteita jossain. Jokaisen yhdistelmän teen sillä periaatteella että voisin itse ottaa siitä pennun. Jos mahdollista jätänkin kotiin kasvamaan pennun, mutta koska koiramäärämme kotona on hyvin rajallinen niin sijoitan myös pentueen parhaimpia pentuja. Pentueita tulee harvoin mutta ne ovat sitäkin tarkemmin mietittyjä ja pohdittuja toteutuksia.
En näe itseäni kasvattajana jolta tulisi monta pentuetta vuodessa, tai välttämättä pentuetta per vuosi ollenkaan; ehkä muutaman vuoden välein. Haluan pitää kasvatukseni pienimuotoisena. Koirat ovat minulle harrastus ja olen mielummin koiraharrastaja joka silloin tällöin kasvattaa, kuin kasvattaja jonka koko elämä pyörii koirien kasvattamisen ympärillä. Olen kuitenkin kiinnostunut oppimaan lisää sekä hankkimaan uutta tietoa, ja omalla pienellä panostuksella viemään rotua eteenpäin, joten vaikka en määrällisesti paljon kasvatakkaan niin teen taustatyötä siihen liittyen kokoajan.
​
Haluan tarjota pennuille parhaimmat mahdolliset lähtökohdat elämälle ja siksi pennut tulevatkin luonani tottumaan monenlaisiin asioihin; toisiin koiriin, eri-ikäisiin ihmisiin, autoiluun, häkissä matkustamiseen, turkinhoitoon, kynsien leikkuuseen, käsittelyyn, kodinkoneiden ääniin (imuri, tv, pyykinpesukone, astianpesukone)... Lisäksi soitan pennuille YouTubesta ukkosten, laukausten ja ilotulitusten ääniä. Pennut pääsevät tutustumaan erilaisiin alustoihin ja pintoihin sekä ulkoiluun. Pennut myös ruokin 50/50-menetelmällä josta uudessa kodissa on hyvä siirtyä haluamalleen ruokintatyylille. Omat koiramme syövät pelkkää raakaruokaa. Mielestäni kaikki ruokintatyylit (100% raaka, 50-50, pelkkä nappula, jne) ovat ihan yhtä hyviä, kunhan ruoka on laadukasta ja koiralle sopivaa!
​
Myyn pennut koteihin jotka sitoutuvat virallisesti terveystutkituttamaan kasvattini niiden ollessa siihen tarpeeksi vanhoja. Asiasta kirjataan lisäehto myyntisopimukseen. Vain näin pysyn perillä siitä kuinka hyvin olen jalostusvalinnoissani onnistunut ja mitä minun täytyy jatkossa ottaa huomioon. Luuston tilasta saadusta infosta on hyötyä sekä omistajalle itselleen että rodulle. Koiran luustokuvauttaminen on tärkeää siitäkin huolimatta vaikkei sille olisi koskaan mitään jalostussuunnitelmia. Jotkut harrastukset kuormittavat fyysisesti koiraa ja tällöin omistajan on oltava perillä siitä, onko koira luustoltaan sopiva tällaiseen harrastamiseen. Jos koiralta yllätyksenä löytyy huono luusto, omistaja pystyy ottamaan sen huomioon ja pystyä vaikuttamaan ettei jo valmiiksi huonoluustoista koiraa vahingoiteta yhtään enempää.
Vaikka kasvattajana haluan yrittää tehdä parhaani, en voi luvata kenellekään tervettä ja luonteeltaan hyvää koiraa. Perimällä on oma osuutensa siinä minkälainen koirasta tulee mutta siihen vaikuttaa myös ruokinta, liikunta, koiran saamat kokemukset, kasvuympäristö sekä ihan vain tuuri. Jotkut sairaudet tai geenit voivat hyppiä useiden sukupolvien ylitse ja yllätyksiä voi tulla. Pystyn lupaamaan pennunostajalle puhdasrotuisen rekisteröidyn koiran, jolla on paperit ja joka on tutkituista puhdasrotuisista vanhemmista - sen enempää en kuitenkaan voi luvata eikä kukaan muukaan kasvattaja siihen pysty. Ainakaan toistaiseksi en ole löytänyt omistukseeni sitä kristallipalloa, jolla voisin ennustaa varmuudella minkälaisia koiria jokaisesta kasvatistani tulee. Myöskään taikasauvaa, jolla saisin tehtyä jokaisesta kasvatistani kaikin puolin täydellisen, en omista. Toivon että pennuista kiinnostuneet pitävät tämän mielessä.